Mahtavan argentiinalaisen pihvi-illallisen ja mukavan klubi-illan jalkeen pari paivaa meni rauhallisissa tunnelmissa, kun Kaisalla oli (yllatys yllatys) mahatauti. Olemme vakuuttuneita, ettei pihveilla ollut mitaan osuutta asiaan. Eilen illalla paastiin kuitenkin jo ulos ja mentiin Amador Causewaylle. Se on parin kilometrin merelle ulottuva tienpatka, joka paatyy muutamiin saariin jossa Panaman korkeammat luokat paasevat rallastamaan. Mentiin syomaan mukavaan kreikkalaiseen ravintolaan, jota taxikuski suositteli meille pari paivaa sitten. Sielta oli mahtavat nakymat Panama cityyn ja alueella oli muutenkin kivan nakoisia ravintoloita ja baareja. Ajateltiin tanaan menna sinne uudestaan ennen auringonlaskua.
Huomenna sitten lento lahtee aamulla Buenos Airesiin, jossa perilla olemme illalla. Sitten vauhdilla uuttavuotta juhlimaan!
Hauskaa uuttavuotta myos teille !!!
lauantaina, joulukuuta 30, 2006
tiistaina, joulukuuta 26, 2006
Uusi - ja vanha puoli
Otimme taksin Panaman vanhaan kaupunkiin ja luulimme tulevamme elaivaiseen kaupunginosaan. Vastassa olikin nama Panaman vanhan kaupungin rauniot :/
Kaisan synttari-paiva!
Kiitos paljon ihanista onnitteluista! Sain aamiaisen sankyyn ja ihan oikean synttarikakku leivoksen ja muutenkin prinsessakohtelua :) Onhan se kiva, kun on valilla aika ikava teita siella Suomessa ja Finn on nyt koko perheen asemassa taalla. Alla kuva meidan jouluateriasta. Olis kiva laittaa enemmankin kuvia, mutta se ei jostain syysta ole onnistunut nyt lahipaivina...Tanaan kaytiin Panaman vanhan kaupungin raunioilla(kuvia myohemmin tulossa toivottavasti). On ollut tosi kuumaa ja kosteaa ja valilla tulee kunnon ukkoskuuroja. Eilenkin paukkui niin, etta katot ramisi ja koko taivas oli parin sekunnin valein valkoinen salamoista. Vahan eri luokkaa kun Suomessa. Tanaan siis kun kierreltiin siella raunioilla ihan meinas vasymys iskea kuumuudessa, mutta sitten tuli taas rankkasade ja jopas piristyi Kaisakin :) Tanaan on tarkoitus paasta viimein syomaan kunnolla, kun pyhat on ohi ja paikat taas auki. Ruuhkat ja pakokaasut kaupungilla tosin saavat valilla ikavoimaan joulupyhien hiljaisuutta.
Juttelimme tanaan matkatoimiston tatin kanssa, jolta kyselimme vahan kaupungista. Hassua, mutta ainut alue, mita han kehotti valttamaan (jopa paivasaikaan) oli se meidan eilinen paikallisten keskuskatu... :) Onneksi kuultiin vasta tanaan. Muuten ihmiset vaikuttavat oikein ystavallisilta ja avuliailta, kunhan vaan espanjamme vahan petraantuu niin oikein hyvin menee.
Ainiin, Kaisa pelasti tanaan aiti-koiran hengen! Siella raunioilla eras musta koiraparka nukkui keskella katua, kun huoltoauto ajoi hitaasti sita kohden. Katselimme juuri koiraa ja yhtakkia huomasimme, etta auto ei huomaa sita ja ajaa sen paalle. Koira nukkuin niin sikeasti, ettei huomannut autoa. Kaisa saikahti ja kiljaisi (myos Finn karjaisi) niin kovaa, etta kuljettaja loi jarrut pohjaan ja koira hypahti pois auton alta. :D
Finskin ja Kaisan Jouluateria a´la Niko´s 24horas.
Panaman loyto
Sillon kun ei tieda paljoa kaupungista, jonne on tullut, ei voi yleensa kuin yllattya positiivisesti. Sattuman kaupalla taksi jatkoi eteenpain meidan mielestamme taysin vaaraan suuntaan (halusimme keskustaan), mutta onneksi emme hypanneet kyydista :). Panama Cityn paikallisten asuttamasta keskustasta loytyi elamaa joulupaivanakin.Kavelimme katua pitkaan ja keskuskadun paatyttya tormasimme pappaan, joka ohjasi meidat yhdelle kadulle. Ei oikein tiedetty mita siella oli, mutta kannatti kavella. Matkalla ihmettelimme, mita monille mahtaville rakennuksille oli tapahtunut, kun jaljella oli vain raunioita julkisivuista. Saavuttuamme rantaan, kadun paahan, naimme mahtavasti, kuinka uusi Panaman keskusta lahden toisella puolella yhdistyi vanhaan. Tormasimme myos kylttiin, joka kertoi amerikkalaisten miehityksesta ja siita, kuinka vanhaa keskustaa pommitettiin sen aikana. Tama tapahtui vuonna 1989! Eiko tahan aikaan osattu jo neuvotella asioista?! Mutta todistaahan amerikkalaisten toiminta tanakin paivana, etta ei me lansimaalaiset niin sivistyneita ollakkaan.
More Miami
Kuvassa maailman alyttomimmat jouluvalot, South Miami. Ei riittanyt, etta taysin vieraat ihmiset paasivat ihailemaan valoja pihalle, vaan myos sisalla puolet talosta oli varattu valoille. Perhe katseli rauhallisina telkkua, kun me samaan aikaa kavelimme pallistelemassa valoja...Miami North beach, uimavalvojakoppeja :)
North beach
Ulos lahdossa viimeisena iltana Miamissa
maanantaina, joulukuuta 25, 2006
Miami --> Panama
Pari paivaa on kulunut ja paljon tapahtunut. Ei olla ehditty kirjoitteleen tanne, mut nyt onnistui paasta koneelle taalla Panamassa. Judy ja hanen sisaren tyttarensa Katie hakivat meidat silloin perjantaina iltapaivalla hotellilta ja saimme parin tunnin autoilukierroksen Miamissa. Menimme syomaan Etela-Miamiin (missa Judy asuu) mukavaan ravintolaan hauskassa ostoskeskuksessa, jonka jalkeen pelailimme simulaattori videopeleja pelihallissa (etenkin Finskilla oli hauskaa).
Sen jalkeen kaytiin hakemassa myos Jydyn aiti ja ja sisko mukaan ja porukalla ajelimme rikkaille asuinalueille katselemaan jouluvalojen kilpavarustelua. Enpa olisi uskonut, etta se tosiaan on totta etta amerikkalaisilla ei ole mitaan rajaa jouluvalojen kanssa! Ei siina voinut kun suu auki ihmetella: uskomattomat maarat rahaa ja sahkoa kulutetaan huvipuiston perustamiseen omalle pihalle! Ja sitten ihmiset tulevat matkojen paasta ihmettelemaan sita. Outoa...., vaikka rahaa kerataankin samalla hyvantekevaisyyteen. Vietimme tosi mukavan illan Judyn, Katien, Katherinen ja mummun kanssa ja naimme Miamista paljon enemman, mita olisimme kahdestaan muuten loytaneet ja ehtineet.
Lauantai oli meilla rantapaiva. Kavelimme monta tuntia rantaa pitkin pohjoiseen ja ennen kuin rankkasade yllatti ehdimme hypata bussiin ja takaisin hotellille. Vaihdoimme siis perjantaina hotellia ja olimme viimeiset 2 yota North Beachilla, mika oli huomattavasti hiljaisempi hienostoalue kuin South Beach. Illalla menimmekin bussilla South beachille iltamenoja katsomaan. Olisimme menneet klubillekin, mutta pihiys iski (20$ sisaanpaasy/henk.) .
Sunnuntaina oli lahtopaiva ja menimme lentoasemalle kerrankin ajoissa (n. 3h ennen lentoa). Kaikki menikin sitten tosi sujuvasti ja meille jai aikaa istuskella jouluaattotunnelmissa :). Panamaan saavuimme illalla ja aloimme heti suunnitella jouluaterian syomista jossain hienossa ravintolassa. Ajelimme taksilla ympari kaupunkia, eika mikaan ravintola ollut auki. Soimme sitten Niko`s pikaruoka-ravintolassa.
Nyt on siis maanantai aamu ja suunnittelemme kaupungille lahtoa. Kaupunki nayttaa tosi hiljaiselta, kun on joulupaiva. Lamminta on lahemmas 30 astetta ja kosteaa. Ihmiset parveilevat tuossa takana ja haluavat tulla tahan hotellin aulassa olevalle koneelle. Pitaa siis lopettaa ja yrittaa saada kuvia myohemmin tanne, kun talla koneella se ei onnistunut. Kaisan puhelin lakkasi toimimasta taalla Panaman verkossa, mutta Finskin pelaa edelleen. Rauhallista joulunaikaa kaikille!
Sen jalkeen kaytiin hakemassa myos Jydyn aiti ja ja sisko mukaan ja porukalla ajelimme rikkaille asuinalueille katselemaan jouluvalojen kilpavarustelua. Enpa olisi uskonut, etta se tosiaan on totta etta amerikkalaisilla ei ole mitaan rajaa jouluvalojen kanssa! Ei siina voinut kun suu auki ihmetella: uskomattomat maarat rahaa ja sahkoa kulutetaan huvipuiston perustamiseen omalle pihalle! Ja sitten ihmiset tulevat matkojen paasta ihmettelemaan sita. Outoa...., vaikka rahaa kerataankin samalla hyvantekevaisyyteen. Vietimme tosi mukavan illan Judyn, Katien, Katherinen ja mummun kanssa ja naimme Miamista paljon enemman, mita olisimme kahdestaan muuten loytaneet ja ehtineet.
Lauantai oli meilla rantapaiva. Kavelimme monta tuntia rantaa pitkin pohjoiseen ja ennen kuin rankkasade yllatti ehdimme hypata bussiin ja takaisin hotellille. Vaihdoimme siis perjantaina hotellia ja olimme viimeiset 2 yota North Beachilla, mika oli huomattavasti hiljaisempi hienostoalue kuin South Beach. Illalla menimmekin bussilla South beachille iltamenoja katsomaan. Olisimme menneet klubillekin, mutta pihiys iski (20$ sisaanpaasy/henk.) .
Sunnuntaina oli lahtopaiva ja menimme lentoasemalle kerrankin ajoissa (n. 3h ennen lentoa). Kaikki menikin sitten tosi sujuvasti ja meille jai aikaa istuskella jouluaattotunnelmissa :). Panamaan saavuimme illalla ja aloimme heti suunnitella jouluaterian syomista jossain hienossa ravintolassa. Ajelimme taksilla ympari kaupunkia, eika mikaan ravintola ollut auki. Soimme sitten Niko`s pikaruoka-ravintolassa.
Nyt on siis maanantai aamu ja suunnittelemme kaupungille lahtoa. Kaupunki nayttaa tosi hiljaiselta, kun on joulupaiva. Lamminta on lahemmas 30 astetta ja kosteaa. Ihmiset parveilevat tuossa takana ja haluavat tulla tahan hotellin aulassa olevalle koneelle. Pitaa siis lopettaa ja yrittaa saada kuvia myohemmin tanne, kun talla koneella se ei onnistunut. Kaisan puhelin lakkasi toimimasta taalla Panaman verkossa, mutta Finskin pelaa edelleen. Rauhallista joulunaikaa kaikille!
perjantaina, joulukuuta 22, 2006
Downtown
Hyppasimme tanaan bussiin ja suuntasimme Miamin downtowniin. Suurin yllatys oli se, etta keskusta olikin oikeastaan tosi pieni, muutaman korttelin suuruinen. Ymparistoon sitten olikin nousemassa pilvenpiirtajia kuin sienia sateella, kaikki naytti vahan keskeneraiselta. Ajelimme skytrainilla, joka oli kuin huvipuistovehje ja soimme subwayssa..Kotimatkalla kavimme kaupassa Wild Oatissa, joka on orgaaniseen ruokaan keskittynyt ruokaketju. Siella oli kaikkia niin ihania terveellisia luomuherkkuja, etta ostimme mukaan paivalliset ja iltapalat. Paikallinen ruoka alkaa vahitellen tulla korvista ulos ja naemme unta salaateista. Paatimme myos saastaa huimissa ravintolalaskuissa syomalla kaupasta ostettua ruokaa paaosin naa viimeiset paivat.
Huomenna mennaan Finskin vanhempien entisen opiskelukaverin Judyn kanssa iltaa viettamaan. Paasemme ajelulle tutustumaan lahiseutuihin ja varmasti mukavaa ohjelmaa tiedossa.Kuvat haluaa hyppia miten sattuu, mutta eipa voi mittaan.
keskiviikkona, joulukuuta 20, 2006
MIAMI !!!
Lahdimme Sipoosta aamulla klo 4.45 aamulla ja 17 tuntia myohemmin kello 15 paikallista aika astelimmekin jo Miami beachin valkeilla pehmoisilla sannoilla. Edellisena yona nukuimme reilun tunnin verran ja kun sisainen kello pyori eteenpain ja ulkoinen taakse, niin nyt on vahan sekava olo. Loysimme kuitenkin heti mukavan paikan, jossa soimme oikeaoppiset Caesar-salaatit (kanalla). Laskun maksun tullessa eteen saimme huomata etta tipit lasketaankin taalla nykyaan mukaan laskuun.. 18%!! tippia yli viisi taalaa kahden ihmisen salaateista. Joten rahat joilla olimme varautuneet maksamaan, eivat riittaneet vaan saatiin kavella ympariinsa automaattia etsien, ajokortti odottamassa maksun panttina. Melkein yhta tyylikas aloitus kuin Miami Vicessa : )
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
